Vaduzin linna

Vaduzin linna on Liechtensteinin ruhtinasperheen vakituinen asumus ja ruhtinaskunnan pääkaupungin Vaduzin tunnetuin maamerkki. Ensimmäiset maininnat siitä ovat vuodelta 1322, mutta linnoituksen vanhimpien osien arvellaan olevan 1100-luvulta ja asuinosan vuodelta 1287. Keskiaikaista linnoitusta on laajennettu 1500- ja 1600-luvuilla.Linnan vanhin osa on sen itäinen torni ja muut itäpuolella sijaitsevat rakennelmat, jotka on rakennettu 1100-luvulla. Torni on 12 metriä leveä ja 13 metriä korkea. Alkuperäinen sisäänkäynti on 11 metrin korkeudessa.Svaabilaissodassa 1499 sveitsiläiset polttivat Vaduzin linnan. Pyöreää tornia rakennettiin vuodesta 1529 vuoteen 1532. Linnan länsiosaa laajensi kreivi Kaspar von Hohenems (1613–1640).Vuodesta 1712 Vaduzin linna on ollut Liechtensteinin ruhtinaiden omaisuutta. Ruhtinas Johann II kunnostutti linnaa vuodesta 1905 vuoteen 1912. Myöhemmin ruhtinas Franz Josef II muutti sen asunnokseen ja 1938 teki siitä Liechtensteinin ruhtinaiden vakituisen asumuksen.Vaduzin linna ei ole yleisölle avoinna, mutta sitä voi ihailla ulkopuolelta.